Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan potilaat joutuivat viime vuonna odottamaan perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyä aiempaa pidempään. Muutos näkyi erityisen selvästi lapsissa ja nuorissa, joille säädetty kahden viikon hoitotakuu ei toteutunut. THL:n luvut kertovat, että kahdessa viikossa lääkäriin pääsi 56 prosenttia lapsista ja nuorista.

Aikuisten kohdalla hoitoon pääsy heikkeni niin ikään. THL:n mukaan viime vuonna 59 prosenttia aikuisväestön lääkärikäynneistä toteutui kahden viikon kuluessa, kun vuotta aiemmin osuus oli 70 prosenttia. Hoitotakuun pidentyminen koski kuitenkin vain 23 vuotta täyttäneitä, joten se ei selitä lasten ja nuorten tilanteen heikkenemistä.

THL:n mukaan lähes kaikki ensikäynnit lääkärissä tai hoitajan vastaanotolla toteutuivat viime vuonna kolmen kuukauden määräajassa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun hoitotakuu piteni, myös todellinen aika lääkärille tai sairaanhoitajalle pääsyyn piteni. Luvut viittaavat siihen, että perusterveydenhuollon ruuhkat kasaantuivat etenkin alkuvaiheen yhteydenottoihin.

Samaan aikaan erikoissairaanhoidossa pitkään hoitoa odottaneiden määrä laski viime vuonna. Odottajien kokonaismäärä väheni lähes 8 000:lla. Kokonaiskuva on siksi kaksijakoinen: perusterveydenhuollossa jonot pitenivät, mutta erikoissairaanhoidossa pahin paine helpotti ainakin osittain.

Hoitoon pääsyn kehitys on yksi keskeisistä mittareista, joilla arvioidaan hyvinvointialueiden kykyä vastata kysyntään. Pääministeri Petteri Orpon hallitus on korostanut julkisen talouden sopeutusta, mutta THL:n luvut osoittavat, että talouspaineet voivat näkyä myös potilaiden arjessa. Erityisesti lasten ja nuorten heikentynyt pääsy hoitoon nostaa esiin kysymyksen siitä, miten yhdenvertaisesti palvelut toteutuvat eri ikäryhmille.