Vain noin puolet Suomen arviolta 800 000 koirasta on ilmoitettu koirarekisteriin, vaikka rekisteröinti on ollut osa viranomaisjärjestelmää jo pidempään. Nyt rekisteröimättä jättämisestä voi seurata 300 euron seuraamusmaksu, mutta uudistus ei ole saanut kaikkia koiranomistajia liikkeelle.

Suomen koirankasvattajat ry:n Molli Nymanin mukaan ongelmaa ei ratkaista pelkällä rekisterillä. Hänen mukaansa Ruokaviraston ylläpitämä järjestelmä ei pysty estämään pentutehtailua, eikä se myöskään katkaise laitonta koirien maahantuontia, jota kasvattajat pitävät yhtenä alan sitkeimmistä ongelmista.

Kasvattajien pettymys liittyy siihen, että rekisteriä on pidetty keinona parantaa koirien jäljitettävyyttä ja pitää omistajatiedot ajan tasalla. Heidän näkökulmastaan hyöty jää kuitenkin rajalliseksi, jos järjestelmä ei tavoita kaikkia koiria eikä puutu niihin kanaviin, joista epäeettinen kaupankäynti ja tuonti voivat jatkua.

Ruokaviraston rekisteri on osa laajempaa pyrkimystä saada koirakanta viranomaisten tietoon, mutta käytännön vaikutukset riippuvat siitä, kuinka laajasti omistajat tekevät ilmoitukset. Seuraamusmaksun tarkoitus on lisätä ilmoituksia, mutta samalla se nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka hyvin tieto ja valvonta tavoittavat koiranomistajat.

Keskustelu kertoo myös siitä, että koirien hyvinvointiin liittyvät ongelmat eivät ratkea yhdellä hallinnollisella työkalulla. Kasvattajien mukaan rekisterin rinnalle tarvitaan toimia, joilla puututaan pentutehtailuun ja epäselviin tuontiketjuihin, jos tavoitteena on aidosti siistiä koirakauppaa ja parantaa eläinten jäljitettävyyttä.