Helmikuussa 1942 Carita Blomqvist oli Helsingin postitalon kellarissa yhdessä äitinsä ja pikkuveljensä Tagen kanssa. Ympärillä odotti satoja muita lapsia, joiden oli määrä lähteä Ruotsiin, ja tilanne kuvasi sodan ajan epävarmuutta hyvin konkreettisesti.

HBL:n mukaan tapahtuma liittyy laajempaan lasten siirtoon, jossa suomalaislapsia vietiin Ruotsiin turvaan sodalta. Blomqvistin muisto muistuttaa siitä, että lähtö ei ollut vain matka, vaan monille perheille raskas ja tunteikas ero.